Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (1948–) oli Suomen tasavallan 12. presidentti. Hänen kaudellaan korostuivat jo hänen virkaanastujaispuheessaan mainitut pyrkimys edistää suomalaisen osaamisen ja työn menestystä maailmalla sekä hänen vetoomuksensa ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Joulukuussa 2019 alkanut koronapandemia vaikutti myös palkitsemiseen.
Ulkopolitiikan hoidossa Niinistö korosti jatkuvuuden merkitystä muuttuvassa kansainvälisessä maailmassa. Toiselle kaudelle hänet valittiin 2018 heti ensimmäisellä kierroksella, ensimmäisenä presidenttinä Suomen historiassa suoran kansanvaalin aikana.
Niinistö oli saanut Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin itsenäisyyspäivänä 1996 ansioistaan oikeus- ja valtiovarainministerinä, missä tehtävässä hän toimi kaikkiaan seitsemän vuotta. Hänen kaudellaan 1998 Suomi liittyi Euroopan talous- ja rahaliittoon EMUun ja Suomen markka vaihtui 2002 euroon. Niinistö toimi eduskunnan puhemiehenä lähes neljä vuotta vuoteen 2011. Vuonna 2013 hän siirtyi Euroopan Investointipankin varajohtajaksi. Ansioistaan eurooppalaisen talousjärjestelmän kehittämiseksi hänelle annettiin korkea hollantilainen Oranian-Nassaun ritarikunnan komentajamerkki.
Ritarikuntien suurmestarina Niinistön lähtökohta oli, että kunniamerkeillä palkitsemisen ei tule liittyä asemaan, vaan Suomen hyväksi, yhteisen hyvän eteen tehtyyn työhön. Ei riitä, että työsuoritus on rutiininomainen, vaan sen tulee ylittää perusvaatimukset. Työelämän ulkopuolella erityisen tärkeä kriteeri on vapaaehtoinen toiminta yhteiskunnan ja lähimmäisten hyväksi.
Niinistö jakoi kautenaan noin 5 000 kunniamerkkiä vuodessa. Määrä nousi korkeimmilleen vuonna 2016, kun se ylitti 8 000 merkin määrän. Syynä oli sotiemme veteraanien laaja palkitseminen. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 annettujen kunniamerkkien määrä oli hieman alle 6 000. Perinteinen pyramidimalli, jossa huipun muodostavat korkeimmat kunniamerkit, on vähitellen alkanut saada päärynämäisemmän muodon. Tämä johtuu suomalaisten koulutustason noususta, minkä seurauksena annettujen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalien määrä on kasvanut verrattuna alempien Suomen Valkoisen Ruusun mitaleiden määrään.
Suurmestari Niinistö antoi ensimmäisellä kaudellaan yhteensä neljä Suomen Valkoisen Ruusun suurristiä ja viisi Suomen Leijonan suurristiä. Joulukuussa 2014 palattiin käytäntöön, jossa suurmestari luovuttaa korkeimmat kunniamerkit henkilökohtaisesti presidentinlinnassa. Tällä haluttiin erityisesti tuoda esiin kunniamerkein palkitsemisen valtiollisuutta.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi
Vuosi 2017 oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi ja Suomen Leijonan ritarikunnan 75-vuotisjuhlavuosi. Lokakuussa 2014 suurmestari hyväksyi ritarikuntien esityksen, jonka mukaan pyrittäisiin ennen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden loppua antamaan kaikille elossa oleville, virallisella valtiollisella kunniamerkillä palkitsematta jääneille sotiemme veteraaneille Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali. Suurmestari Niinistö siirsi sotiemme veteraanien palkitsemisen Koiviston tapaan kansalliselle veteraanipäivälle. Erityisesti vuonna 2017 pyrittiin palkitsemaan kaikki ulkomailla asuvat veteraanit. Palkittaessa Ruotsissa asuvia sotiemme veteraaneja talvisodan päättymisen muistopäivänä 13. maaliskuuta 2017, kruununprinsessa Victoria kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Palkitsemista päätettiin vielä jatkaa siihen asti kun palkitsemattomia veteraaneja ei löytyisi.
Juhlavuoden 2017 kunniaksi suurmestari päätti, että vuonna 2000 tai sen jälkeen olympialaisissa tai paralympialaisissa kultamitalin voittaneet palkitaan kunniamerkeillä. Tätä ennen muutamia olympiavoittajia oli palkittu Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkeillä vuosina 1968, 1972, 1985 ja 2012. Periaatteeksi vahvistettiin, että yksilölajien voittajat saavat I luokan ritarimerkin solkineen ja joukkuelajien voittajat ritarimerkin solkineen. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkillä palkittiin 2017 yhteensä 26 olympia- ja paralympiavoittajaa sekä Suomen Leijonan ritarimerkillä 22 olympia- ja paralympiavoittajaa. Olympia- ja paralympiavoittajien palkitsemista on jatkettu niin, että palkitseminen tapahtuu niin pian kuin mahdollista olympialaisten ja paralympialaisten jälkeen. Näin esimerkiksi Suomen jääkiekkojoukkueen tultua olympiavoittajaksi vuoden 2022 Pekingin olympialaisissa, pelaajat palkittiin Suomen Leijonan ritarimerkillä solkineen.
Pro Finlandia -mitalilla suurmestari Niinistö on palkinnut keskimäärin 11 taiteilijaa ja kirjailijaa vuosittain. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna hän antoi kaikkiaan 15 mitalia. Äitienpäivänmitaleiden perinne on jatkunut vahvana. Suomen Valkoisen Ruusun mitalia kultaristein jaetaan vuosittain 30–40 ansioituneelle äidille.
Ulkomaalaisille annetut kunniamerkit
Suumestari Niinistö antoi Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjuineen ensimmäisellä kaudellaan yhteensä yhdeksälle valtionpäämiehelle osana diplomaattista kunniamerkkivaihtoa. Kunniamerkein palkittavia ulkomaalaisia on vuosittain noin 150.
Ritarikuntien hallitus
Ritarikuntien kanslerina toimi poikkeuksellisen pitkän kauden 2005–2016 professori Aino Sallinen. Vuodesta 2017 aina vuoteen 2024 ritarikuntien hallitusta johti kanslerina pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva. Suurmestari Niinistö nimitti hallitukseen vuorineuvos Kari Jordanin vuoden 2013 alusta alkaen. Hänestä tuli ritarikuntien varakansleri 2017, toimien siinä tehtävässä aina vuoden 2024 loppuun saakka. Sihteerinä suurlähettiläs Pekka Oinosen jälkeen aloitti vuonna 2014 kontra-amiraali Antero Karumaa, joka toimi hallituksen jäsenenä vielä vuosina 2021-2024. Vuonna 2022 sihteerin tehtävään astui kenraalimajuri Jari Kallio. Toisena sihteerinä toimii tasavallan presidentin 1. adjutantti.
Uudistuksia
Ritarikuntien kanslia siirtyi vuoden 2014 jälkeen sähköisiin toimintamalleihin niin kunniamerkkien esitys- kuin päätösprosesseissa. Myös ritarikuntien viestintä on siirtynyt sähköiseen aikaan. Tiedot annetuista kunniamerkeistä on perinteisesti julkistettu sanomalehdissä 4. kesäkuuta ja 6. joulukuuta. Tämä käytäntö on kuitenkin muuttunut, mikä korostaa ritarikuntien omien verkkosivujen merkitystä entisestään.
Vuonna 2017 uudistettiin suurmestarin aloitteesta kunniamerkkien rasiat sekä kunniakirjojen painoasu. Nykyisin kaikki kunniakirjat toimitetaan ritarikuntien tunnuksella varustetuissa suojakansissa.
Kunniamerkkiä annettaessa palkittava on saanut vuodesta 2015 lähtien samalla myös pienoiskunniamerkin ja kunniamerkkitunnuksen ritarimerkistä suurristiin.
Palkitut ovat myös vuodesta 2016 saaneet laajemman kunniamerkkejä ja niiden kantamista esittelevän kirjasen ”Kunniamerkkiopas – Ordenshandbok”, jota sittemmin on päivitetty ja täydennetty. Tällä pyritään tekemään kunniamerkkejä tutummiksi ja kannustamaan niiden kantamista. Englanninkielinen opas ”A Guide to the Orders and Decorations of Finland” vuodelta 2017 on tarkoitettu ulkomaalaisille palkituille.
