Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (1948–) on Suomen tasavallan 12. presidentti. Hänen ensimmäisellä kaudellaan korostuivat jo hänen virkaanastujaispuheessaan mainitut pyrkimys edistää suomalaisen osaamisen ja työn menestystä maailmalla sekä hänen vetoomuksensa ehkäistä nuorten syrjäytymistä.
Kuten hän puheessaan kuvasi, on kyseessä mittava ongelma, mutta ei ratkaisematon mysteeri. Ulkopolitiikan hoidossa hän korosti jatkuvuuden merkitystä muuttuvassa kansainvälisessä maailmassa. Toiselle kaudelle hänet valittiin 2018 heti ensimmäisellä kierroksella, ensimmäisenä presidenttinä Suomen historiassa suoran kansanvaalin aikana.
Niinistö oli saanut Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin itsenäisyyspäivänä 1996 ansioistaan oikeus- ja valtiovarainministerinä, missä tehtävässä hän toimi kaikkiaan seitsemän vuotta. Hänestä tuli siten Suomen siihen asti pitkäaikaisin valtiovarainministeri. Hänen kaudellaan 1998 Suomi liittyi Euroopan talous- ja rahaliittoon EMUun ja Suomen markka vaihtui 2002 euroon. Niinistö toimi eduskunnan puhemiehenä lähes neljä vuotta vuoteen 2011. Vuonna 2013 hän siirtyi Euroopan Investointipankin varajohtajaksi. Ansioistaan eurooppalaisen talousjärjestelmän kehittämiseksi hänelle annettiin korkea hollantilainen Oranian-Nassaun ritarikunnan komentajamerkki.
Ritarikuntien suurmestarina Niinistön lähtökohta on ollut, että kunniamerkeillä palkitsemisen ei tule liittyä asemaan, vaan Suomen hyväksi, yhteisen hyvän eteen tehtyyn työhön. Ei riitä, että työsuoritus on rutiininomainen, vaan sen tulee ylittää perusvaatimukset. Työelämän ulkopuolella erityisen tärkeä kriteeri on vapaaehtoinen toiminta yhteiskunnan ja lähimmäisten hyväksi.
Niinistö jakoi ensimmäisen kautensa alkupuoliskolla hieman alle 5 000 kunniamerkkiä vuodessa. Vuonna 2015 määrä nousi noin 6 500:aan ja vuonna 2016 se ylitti 8 000. Määriä nosti sotaveteraanien laaja palkitseminen. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 annettujen kunniamerkkien määrä oli hieman alle 6 000. Perinteinen pyramidimalli, jossa huipun muodostavat korkeimmat kunniamerkit, on vähitellen alkanut saada päärynämäisemmän muodon. Tämä johtuu suomalaisten koulutustason noususta, minkä seurauksena annettujen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalien määrä on kasvanut verrattuna alempien Suomen Valkoisen Ruusun mitaleiden määrään.
Suurmestari Niinistö antoi ensimmäisellä kaudellaan yhteensä neljä Suomen Valkoisen Ruusun suurristiä ja viisi Suomen Leijonan suurristiä. Joulukuussa 2014 palattiin käytäntöön, jossa suurmestari luovuttaa korkeimmat kunniamerkit henkilökohtaisesti presidentinlinnassa. Tällä haluttiin erityisesti tuoda esiin kunniamerkein palkitsemisen valtiollisuutta. Tilaisuudessa noudatettiin soveltaen vapaaherra Wreden laatimia juhlameno-ohjeita, joiden mukaan tasavallan presidentti Risto Ryti oli luovuttanut kunniamerkit linnan keltaisessa salissa tammikuussa 1944.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi
Vuosi 2017 oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi ja Suomen Leijonan ritarikunnan 75-vuotisjuhlavuosi. Lokakuussa 2014 suurmestari hyväksyi ritarikuntien esityksen, jonka mukaan pyrittäisiin ennen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden loppua antamaan kaikille elossa oleville, virallisella valtiollisella kunniamerkillä palkitsematta jääneille sotiemme veteraaneille Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali. Suurmestari Niinistö siirsi sotaveteraanien palkitsemisen Koiviston tapaan kansalliselle veteraanipäivälle. Erityisesti vuonna 2017 pyrittiin palkitsemaan kaikki ulkomailla asuvat sotaveteraanit. Palkittaessa Ruotsissa asuvia sotaveteraaneja talvisodan päättymisen muistopäivänä 13. maaliskuuta 2017, kruununprinsessa Victoria kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Sotaveteraanien palkitsemista päätettiin vielä jatkaa Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlavuonna 2018.
Juhlavuoden 2017 kunniaksi suurmestari päätti, että vuonna 2000 tai sen jälkeen olympialaisissa tai paraolympialaisissa kultamitalin voittaneet palkitaan kunniamerkeillä. Tätä ennen muutamia olympiavoittajia oli palkittu Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkeillä vuosina 1968, 1972, 1985 ja 2012. Periaatteeksi vahvistettiin, että yksilölajien voittajat saavat I luokan ritarimerkin solkineen ja joukkuelajien voittajat ritarimerkin solkineen. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkillä palkittiin 2017 yhteensä 26 olympia- ja paralympiavoittajaa sekä Suomen Leijonan ritarimerkillä 22 olympia- ja paralympiavoittajaa.
Pro Finlandia -mitalilla suurmestari Niinistö on palkinnut keskimäärin 11 taiteilijaa ja kirjailijaa vuosittain. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna hän antoi kaikkiaan 15 mitalia. Äitienpäivänmitaleiden perinne jatkuu vahvana. Suomen Valkoisen Ruusun mitalia kultakoristein jaetaan vuosittain 30–40 ansioituneelle äidille.
Ulkomaalaisille annetut kunniamerkit
Suumestari Niinistö antoi Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjuineen ensimmäisellä kaudellaan yhteensä yhdeksälle valtionpäämiehelle osana diplomaattista kunniamerkkivaihtoa. Kunniamerkein palkittavia ulkomaalaisia on vuosittain noin 150.
Ritarikuntien kanslia
Ritarikuntien kanslerina toimi poikkeuksellisen pitkän kauden 2005–2016 professori Aino Sallinen. Vuodesta 2017 ritarikuntien hallitusta johtaa kanslerina pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva. Suurmestari Niinistö nimitti hallitukseen vuorineuvos Kari Jordanin ja toimitusjohtaja Barbro Teirin. Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloisen seuraajaksi tuli 2014 kenraali Jarmo Lindberg. Sihteerinä suurlähettiläs Pekka Oinosen jälkeen aloitti vuonna 2014 kontra-amiraali Antero Karumaa. Toisena sihteerinä toimii tasavallan presidentin 1. adjutantti.
Uudistuksia
Vuonna 2013 keskusteltiin mahdollisuudesta palauttaa uudelleen aktiivikäyttöön Suomen marsalkka, vapaaherra G. Mannerheimin vuonna 1945 perustama Pro Benignitate Humana -mitali (Mitali inhimillisesta auliudesta), joka oli viimeksi annettu 1988. Ritarikuntien hallitus totesi kuitenkin, että nykyisin inhimillisestä auliudesta voidaan palkita muilla kunniamerkeillä.
Ritarikuntien kanslia on vuoden 2014 jälkeen siirtynyt sähköisiin toimintamalleihin niin kunniamerkkien esitys- kuin päätösprosesseissa. Myös ritarikuntien viestintä on siirtynyt sähköiseen aikaan. Tiedot annetuista kunniamerkeistä on perinteisesti julkistettu sanomalehdissä 4. kesäkuuta ja 6. joulukuuta. Tämä käytäntö on kuitenkin muuttunut, mikä korostaa ritarikuntien omien verkkosivujen merkitystä entisestään. Vuonna 2017 uudistettiin suurmestarin aloitteesta kunniamerkkien rasiat sekä kunniakirjojen painoasu. Nykyisin kaikki kunniakirjat toimitetaan ritarikuntien tunnuksella varustetuissa suojakansissa. Ritarikuntien käyttämässä kirjasintyypissä palattiin vuonna 1936 käytössä olleeseen, kahdella viivalla piirrettyyn historialliseen kirjasintyyppiin.
Kunniamerkkiä annettaessa palkittava saa vuodesta 2015 lähtien samalla myös pienoiskunniamerkin ja kunniamerkkitunnuksen. Palkitut saavat myös 2016 julkaistun kunniamerkkejä ja niiden kantamista esittelevän kirjasen ”Kunniamerkkiopas – Ordenshandbok”. Tällä pyritään tekemään kunniamerkkejä tutummiksi ja kannustamaan niiden kantamista. Englanninkielinen opas ”A Guide to the Orders and Decorations of Finland” vuodelta 2017 on tarkoitettu ulkomaalaisille palkituille.
