Ritarikuntien 100-vuotisjuhlanäyttely 4.12.2018 – 20.12.2019

Suomen ritarikunnat 100 vuotta -näyttely Kansallisarkistossa Helsingissä esittelee Suomen kolmea valtiollista ritarikuntaa.

Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien sekä Vapaudenristin ritarikunnan Kansallisarkiston yhteistyössä tekemä näyttely on suurin alansa näyttely Suomessa. Esillä on suomalaisten kunniamerkkejä ja runsaasti niihin liittyvää aineistoa, sekä lisäksi viime vuonna poisnukkuneen presidentti Mauno Koiviston saamat kunniamerkit, joita on liki 30 maasta.

Näyttely kertoo muun muassa sen, että Vapaudenristin, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä annetaan suomalaisille vuosittain yli 6000. Näistä suurin osa – 75% – on ansioristejä tai mitaleita.

Aihetta on lähestytty kahdentoista eri pääteeman kautta. Näyttely alkaa kunkin ritarikunnan kunniamerkkien esittelystä vitriinitaulujen avulla. Tämän jälkeen jatketaan kunniamerkkiperinteemme taustoista kronologisesti eteenpäin nykypäiviin saakka. Esillä on harvinaisia alkuperäispiirroksia ja luonnoksia kunniamerkeistä, mutta myös havainnollistavaa aineistoa esimerkiksi siitä, miten kunniamerkeillä palkitseminen käytännössä tapahtuu. Näyttelyssä voi tutustua siihen, miten kunniamerkki valmistetaan ja mitä eri vaiheita tekoprosessiin sisältyy. Erilaisten kunniamerkkien kantamisesta eri asuissa annetaan osviittaa juhlapuvuista tummaan pukuun, unohtamatta miten kunniamerkkiä ehdotetaan ja mitä palkittava saa kunniamerkin ja kunniakirjan ohella.

Erikoisteemoina nostetaan muun muassa esille viimeisten, aiemmin palkitsematta jääneiden sotiemme veteraanien palkitseminen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla, olympia- ja paralympiavoittajien palkitseminen Suomen Leijonan I luokan ritarimerkillä ja ritarimerkillä solkineen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017 sekä Pro Finlandia -mitalin saajat.

Oikeus antaa valtiollisia kunniamerkkejä on yksi suvereenin valtion päämiehelle kuuluvista oikeuksista. Ritarikuntien suurmestari, tasavallan presidentti Sauli Niinistö, on kiteyttänyt ritarikuntien tehtävän seuraavasti:

”On tärkeää, että sata vuotta täyttävä järjestelmä elää ajassa ja
tunnistaa yhteiskunnan muutokset. On voitava palkita myös ne
henkilöt, jotka eivät etsi huomiota, mutta antavat paljon lähimmäistensä
tukemiseksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Julkisen arvonannon
osoittaminen kannustaa meitä rakentamaan Suomesta
entistä vahvemman, tasa-arvoisemman ja paremman maan elää.”

Ritarikunnat ja kunniamerkit muodostavat keskeisimmän osan Suomen valtiollisesta palkitsemisjärjestelmästä. Merkille pantavaa on se, että kenellä tahansa on mahdollisuus ehdottaa kunniamerkin antamista henkilölle joka täyttää kunniamerkin saamisen edellytykset. Suomalaisen palkitsemisjärjestelmän tavoitteena onkin heijastaa koko yhteiskuntaa ja tavoittaa sen erilaiset ansioituneet, ajassa muuttuvat toimijat.

Näyttelyyn voi tutustua Suomen ritarikunnat 100 vuotta -näyttelyjulkaisun sähköisen version kautta.

Pääosa näyttelystä on esillä Kansallisarkiston näyttelytiloissa sisääntulokerrosta alempana olevassa kerroksessa. Se osa näyttelyä, joka esittelee presidentti Mauno Koiviston kunniamerkkejä on Vanhan tutkijasalin käytävässä.

Näyttely on avoinna: