Tasavallan presidentti Alexander Stubb (1968–) astui virkaansa 1. maaliskuuta 2024. Hän on ensimmäinen tasavallan presidentti, joka aloittaa kautensa Suomen ollessa puolustusliitto Naton jäsenvaltio. Suurmestarina hän on jatkanut edeltäjiensä linjaa, korostaen kansallisen yhtenäisyyden, turvallisuuden ja tasa-arvoisuuden merkitystä.
Virkaanastujaispuheessaan Stubb totesi, että yhteiskuntamme tärkeimmät kulmakivet ovat luottamus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Ulkopolitiikkamme perustuu länsimaisiin arvoihin: demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin. Arvopohjana ovat liittolaissuhteet sekä kansainvälinen sääntöpohjainen järjestys. Realismia on, että Suomi ylläpitää vahvaa puolustusta, myös osana Natoa.
Stubb on ulkomailla opiskellut ja filosofian tohtoriksi väitellyt valtiontieteilijä, joka 2000-luvun alussa toimi kahdeksan vuoden aikana ministerinä useassa hallituksessa. Ollessaan ulkoministerinä hänet palkittiin 2010 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkillä.
Presidentti Martti Ahtisaaren perustaman konfliktinvälitysjärjestö Crisis Management Initiativen hallituksen puheenjohtajaksi Stubbia pyydettiin vuonna 2017. Tässä tehtävässä Stubb toimi aina helmikuuhun 2024 asti.
Ulkomaalaisille annetut kunniamerkit
Ensimmäisen suurmestarivuotensa aikana Stubb on tehnyt perinteen mukaisen ensimmäisen valtiovierailun Ruotsiin vaimonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa. Tämän jälkeen vuorossa on ollut Viro ja Norja. Viimeksi mainitulla valtiovierailulla Stubb antoi Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjuineen Norjan kruununprinssi Haakonille. Tämän ohella on myös toteutettu useita vienninedistämismatkoja. Suomen ja Suomen kansalaisten hyväksi työtä tehneiden ulkomaalaisten palkitsemista on lisätty.
Ritarikuntien hallitus
Heti suurmestarikauden alussa Stubb kutsui Ritarikuntien hallituksen koolle. Johtamalla itse puhetta kokouksessa hän osoitti aktiviteettia Ritarikuntien suuntaan. Tämän kokouksen tuloksena syntyi Suurmestarin ohjaus palkitsemisen suhteen:
Suomalaiset ritarikunnat ovat jo yli sadan vuoden ajan palkinneet Suomen ja Suomen kansalaisten hyväksi työtä tehneitä henkilöitä. On tärkeää, että ritarikunnat elävät ajassa ja huomioivat palkitsemisessa yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Tärkeää on löytää ja palkita ne henkilöt, jotka tekevät pyyteetöntä työtä toisten lähimmäisten hyväksi ja osaltaan edistävät kansallista yhtenäisyyttä, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen julkinen tunnustuksenanto kannustaa meitä kaikkia rakentamaan Suomesta yhä paremman maan meille kaikille.
Vuoden 2024 loppuun saakka ritarikuntien hallitusta johtanut kansleri, teologian tohtori Jussi Nuorteva siirtyi sivuun, vuonna 2013 alkaneen pitkän ritarikunnan hallituksen uran jälkeen. Uudeksi kansleriksi suurmestari Stubb nimitti puheenjohtaja Timo Laitisen. Varakansleriksi Stubb nimitti opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen. Sihteerinä jatkoi vuonna 2022 toimeen tullut kenraalimajuri Jari Kallio, ja toisena sihteerinä toimii yhä tasavallan presidentin 1. adjutantti.
Uudistuksia
Vastaanottaessaan suurmestarille kuuluvia Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien korkeimpia kunniamerkkejä tuleva suurmestari ja tasavallan presidentti Alexander Stubb ilmaisi erityisen ajatuksen kunniamerkillä palkitsemisesta.
Hän oli pohtinut isän roolia kasvattajana, joka yhteiskunnan tasa-arvoistuessa on muuttunut.
Kuten tunnettua, tasavallan presidentti Paasikivi oli vuonna 1946 suurmestarina ryhtynyt palkitsemaan Suomen äitiejä. Tästä muodostui myöhemmin äitienpäivän palkitsemisperinne, joka alkoi niin, että äitejä alettiin palkita vuosittain itsenäisyyspäivänä ja juhannuksena Suomen Valkoisen Ruusun ansiomerkillä, I luokan mitalilla kultaristein tai I luokan mitalilla. Valtakunnalliseksi liputuspäiväksi äitienpäivä julistettiin jo vuonna 1947, ja äitien palkitseminen siirtyi 1991 itsenäisyyspäivästä äitienpäivään.
Ajatusta isän kasvatusvastuun huomioimisesta kunniamerkillä lähdettiin toteuttamaan. Esikuvana äitienpäivän toimiva palkitsemiskäytäntö äitien kasvatusvastuun huomioimisesta kunniamerkillä kehitettiin vastaava palkitseminen isänpäivälle.
