
Paavo Mannermaa suojeluskuntakersantin puvussa keväällä 1940 rinnassaan 2. luokan Vapaudenmitalin
nauha.
Yksityisomistuksessa
Reservin ylikersantti Paavo Mannermaan kunniamerkit:
2. luokan Vapaudenmitali (1940)
4. luokan Vapaudenristi miekkoineen (1941)
Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali (1944)
Monien sotaveteraanien tavoin Mannermaa ei koskaan käyttänyt kunniamerkkejään. Nämä olivat esillä vasta hänen muistotilaisuudessaan vuonna 1976.
Yksityisomistuksessa
Vapaudenristin ritarikunnan kortistokortti talvisodasta.
Reservin kersantti Paavo Mannermaa haavoittui talvisodassa Pelkosenniemen taistelussa 18.12.1939
ja sai haavoittumisesta 2. luokan Vapaudenmitalin 1940. Vuonna 1941 hän sai 4. luokan Vapaudenristin
miekkoineen, jonka perustelut olivat:
”Erittäin suuresta urheudesta Pelkosenniemellä joukkueenjohtajana. Haavoittunut vaikeasti johdettuaan joukkuettaan kaikissa rynnäköissä.”
VR
Vapaudenristin ritarikunnan kortistokortti jatkosodasta. Paavo Mannermaa osallistui jatkosotaan autonkuljettajana 1941–1942 ja ylennettiin ylikersantiksi 1941. Vapaudenristin 2. luokan ansiomitalin hän sai 1944 perusteluin:
”Haavoittunut vaikeasti talvisodassa. Ostanut sen jälkeen itselleen maatilan, jonka tilan työt hän tekee itse ja siinä sivussa avustaa entisen kotitalonsa johtotöitä.”
VR
Everstiluutnantti Väinö Vartiainen (vasemmalla) everstiluutnantti Joseph Veltjensin (oikealla) terassilla Berliinissä jatkosodan aikana.
Yksityisomistuksessa
Eversti, vuorineuvos Väinö Vartiaisen kunniamerkkikiinnike, jossa ensimmäisinä:
2. luokan Vapaudenristi miekkoineen (1940)
4. luokan Vapaudenristi miekkoineen (1918)
Hengenpelastusmitali
Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali
Vartiainen palveli talvi- ja jatkosodan aikana Päämajan poltto- ja voiteluaineosaston päällikkönä. Vartiaisen 2. luokan Vapaudenristin perusteluissa todettiin, että hän oli toiminut erinomaisella taidolla ja menestyksellä nestemäisten poltto- ja voiteluaineiden hankkimiseksi puolustuslaitoksen tarpeisiin.
Yksityisomistuksessa
Lääkintähenkilökuntaan kuuluneen henkilön kunniamerkkikiinnike
3. luokan Vapaudenristi punaisine risteineen (jatkosodasta)
4. luokan Vapaudenristi punaisine risteineen (talvisodasta)
1. luokan Vapaudenmitali (talvisodasta)
Sodan 1939–1940 muistomitali
Suomen Punaisen Ristin hopeinen ansiomitali
Väestönsuojelun 2. luokan ansiomitali solkineen
Yksityisomistuksessa
Professori Stig Jägerskiöldin kunniamerkkikiinnike:
Hänen Majesteettinsa Ruotsin kuninkaan kultainen mitali
8. koossa Serafiimiritarikunnan nauhassa
Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan ritarimerkki
Medaljen för nit och redlighet i rikets tjänst
4. luokan Vapaudenristi kansalaisansioista (1941)
Sodan 1939–1940 muistomitali ulkomaalaisille soljella
Kenttäarmeija
Jägerskiöldin Vapaudenristiä perusteltiin esityksessä seuraavasti: ”Erosi Ruotsin Helsingissä olevan lähetystön sanomalehtiavustajan virasta sodan puhjetessa voidakseen Ruotsissa harjoittaa propagandaa Suomen hyväksi. Toimi tarmokkaasti ’Finlands Kommité’ssa.”
Yksityisomistuksessa
Ylipäällikön päiväkäsky n:o 108 (12.8.1940). Ylipäällikön päiväkäskyssä julkaistiin tiedot talvisodan ansioista annetuista Vapaudenristeistä ja Vapaudenmitaleista.
Yksityisomistuksessa
Palveluspuvussa käytetty nauhalaatta, jonka nauhat osoittavat seuraavia kunniamerkkejä:
2. luokan Vapaudenristi miekkoineen ja tammenlehvineen
2. luokan Vapaudenristi miekkoineen
3. luokan Vapaudenristi miekkoineen
Sodan 1939–1940 muistomitali miekoilla
Yksityisomistuksessa
Luettelo ylipäällikön myöntämistä kunniamerkeistä oli julkaisu, jossa jatkosodan aikana tiedotettiin annetuista Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkeistä.
Kansallisarkisto
Jääkäriprikaatin komentaja, eversti, Mannerheim-ristin ritari Valter Nordgren ja kapteeni Yrjö K. K. Talvitie
elokuussa 1944.
SA-kuva
Markkinointijohtaja, reservin kapteeni Yrjö K. K. Talvitien kunniamerkkikiinnike ja pienoiskunniamerkkiketju, joissa ensimmäisinä:
3. luokan Vapaudenristi miekkoineen ja tammenlehvineen (1944)
3. luokan Vapaudenristin miekkoineen
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki (1978)
Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki (1969)
Ansioistaan rynnäkkötykkikomppanian päällikkönä Karjalan kannaksen kesän 1944 taisteluissa Talvitielle esitettiin Mannerheim-ristiä. Sen asemesta Talvitie sai 3. luokan Vapaudenristin miekkoineen ja tammenlehvineen marraskuussa 1944. Kunniamerkkiesityksen perusteluissa todettiin, että Talvitien johtama komppania oli tuhonnut 37 vihollispanssaria sekä myötävaikuttanut viiden panssarivaunun joutumiseen ehjänä suomalaisten haltuun.
Yksityisomistuksessa
Eversti Georg-Eric Strömbergin kunniamerkkikiinnike, jossa ensimmäisinä:
3. luokan Vapaudenristi miekkoineen rauhanajan ansioista (1957)
4. luokan Vapaudenristi miekkoineen (1943)
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki (1966)
Yksityisomistuksessa
Osastonhoitaja Anna-Liisa Sutelan (o.s. Zilliacus) kunniamerkki- ja pienoiskunniamerkkikiinnikkeet, joissa ensimmäisinä:
2. luokan Vapaudenmitali
2. luokan Vapaudenmitali punaisine risteineen
Sodan 1939–1940 muistomitali
Sodan 1941–1945 muistomitali
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein
(1968)
Sotasairaalassa sairaanhoitajana toiminut Anna-Liisa Zilliacus sai 2. luokan Vapaudenmitali punaisine
risteineen 1944. Kunniamerkkiesityksen perustelu oli:
”Suorittanut tehtävänsä hyvin.”
Yksityisomistuksessa
Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkeillä palkittiin sotavuosina runsaasti ja monipuolisesti sekä Suomen puolustusvoimissa eri tehtävissä palvelevia että sen hyväksi toimineita siviilihenkilöitä unohtamatta ulkomaalaisia sotilaita ja siviilejä. Saman kunniamerkin saattoi saada hyvin erityyppisistä ansioista tai haavoittumisesta. Sotavuosina Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkejä saaneista monet olivat nuoria aikuisia, jotka tulivat palkittavaksi kahden muun ritarikunnan kunniamerkeillä rauhan ajan työuriensa perusteella vasta vuosikymmeniä sotien jälkeen. Sotaveteraanisukupolven omaksuma kunniamerkkikulttuuri onkin muovannut näkyvästi suomalaisten suhtautumista kunniamerkkeihin.
Vitriinin esineet
- Paavo Mannermaa suojeluskuntakersantin puvussa keväällä 1940 rinnassaan 2. luokan Vapaudenmitalin nauha.
Yksityisomistuksessa. - Reservin ylikersantti Paavo Mannermaan kunniamerkit
2. luokan Vapaudenmitali (1940)
4. luokan Vapaudenristi miekkoineen (1941)
Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali (1944)
Monien sotaveteraanien tavoin Mannermaa ei koskaan käyttänyt kunniamerkkejään. Nämä olivat esillä vasta hänen muistotilaisuudessaan vuonna 1976.
Yksityisomistuksessa. - Vapaudenristin ritarikunnan kortistokortti talvisodasta. Reservin kersantti Paavo Mannermaa haavoittui talvisodassa Pelkosenniemen taistelussa 18.12.1939 ja sai haavoittumisesta 2. luokan Vapaudenmitalin 1940. Vuonna 1941 hän sai 4. luokan Vapaudenristin miekkoineen, jonka perustelut olivat: ”Erittäin suuresta urheudesta Pelkosenniemellä joukkueenjohtajana. Haavoittunut vaikeasti johdettuaan joukkuettaan kaikissa rynnäköissä.”
VR - Vapaudenristin ritarikunnan kortistokortti jatkosodasta. Paavo Mannermaa osallistui jatkosotaan autonkuljettajana 1941–1942 ja ylennettiin ylikersantiksi 1941. Vapaudenristin 2. luokan ansiomitalin hän sai 1944 perusteluin: ”Haavoittunut vaikeasti talvisodassa. Ostanut sen jälkeen itselleen maatilan, jonka tilan työt hän tekee itse ja siinä sivussa avustaa entisen kotitalonsa johtotöitä.”
VR. - Everstiluutnantti Väinö Vartiainen (vasemmalla) everstiluutnantti Joseph Veltjensin (oikealla) terassilla Berliinissä jatkosodan aikana.
Yksityisomistuksessa. - Eversti, vuorineuvos Väinö Vartiaisen kunniamerkkikiinnike, jossa ensimmäisinä:
2. luokan Vapaudenristi miekkoineen (1940)
4. luokan Vapaudenristi miekkoineen (1918)
Hengenpelastusmitali
Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali
Vartiainen palveli talvi- ja jatkosodan aikana Päämajan poltto- ja voiteluaineosaston päällikkönä. Vartiaisen 2. luokan Vapaudenristin perusteluissa todettiin, että hän oli toiminut erinomaisella taidolla ja menestyksellä nestemäisten poltto- ja voiteluaineiden hankkimiseksi puolustuslaitoksen tarpeisiin.
Yksityisomistuksessa. - Lääkintähenkilökuntaan kuuluneen henkilön kunniamerkkikiinnike
3. luokan Vapaudenristi punaisine risteineen
(jatkosodasta)
4. luokan Vapaudenristi punaisine risteineen
(talvisodasta)
1. luokan Vapaudenmitali (talvisodasta)
Sodan 1939–1940 muistomitali
Suomen Punaisen Ristin hopeinen ansiomitali
Väestönsuojelun 2. luokan ansiomitali solkineen
Yksityisomistuksessa. - Professori Stig Jägerskiöldin kunniamerkkikiinnike:
Hänen Majesteettinsa Ruotsin kuninkaan kultainen mitali
8. koossa Serafiimiritarikunnan nauhassa
Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan ritarimerkki
Medaljen för nit och redlighet i rikets tjänst
4. luokan Vapaudenristi kansalaisansioista (1941)
Sodan 1939–1940 muistomitali ulkomaalaisille soljella
Kenttäarmeija
Jägerskiöldin Vapaudenristiä perusteltiin esityksessä seuraavasti: ”Erosi Ruotsin Helsingissä olevan lähetystön sanomalehtiavustajan virasta sodan puhjetessa voidakseen Ruotsissa harjoittaa propagandaa Suomen hyväksi. Toimi tarmokkaasti ’Finlands Kommité’ssa.”
Yksityisomistuksessa. - Ylipäällikön päiväkäsky n:o 108 (12.8.1940). Ylipäällikön päiväkäskyssä julkaistiin tiedot talvisodan ansioista annetuista Vapaudenristeistä ja Vapaudenmitaleista.
Yksityisomistuksessa. - Palveluspuvussa käytetty nauhalaatta, jonka nauhat osoittavat seuraavia kunniamerkkejä:
2. luokan Vapaudenristi miekkoineen ja
tammenlehvineen
2. luokan Vapaudenristi miekkoineen
3. luokan Vapaudenristi miekkoineen
Sodan 1939–1940 muistomitali miekoilla
Yksityisomistuksessa. - Luettelo ylipäällikön myöntämistä kunniamerkeistä oli
julkaisu, jossa jatkosodan aikana tiedotettiin annetuista
Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkeistä.
Kansallisarkisto. - Jääkäriprikaatin komentaja, eversti, Mannerheim-ristin ritari Valter Nordgren ja kapteeni Yrjö K. K. Talvitie elokuussa 1944.
SA-kuva. - M. Markkinointijohtaja, reservin kapteeni Yrjö K. K. Talvitien kunniamerkkikiinnike ja pienoiskunniamerkkiketju, joissa ensimmäisinä:
3. luokan Vapaudenristi miekkoineen ja
tammenlehvineen (1944)
3. luokan Vapaudenristin miekkoineen
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki (1978)
Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki (1969)
Ansioistaan rynnäkkötykkikomppanian päällikkönä Karjalan kannaksen kesän 1944 taisteluissa Talvitielle esitettiin Mannerheim-ristiä. Sen asemesta Talvitie sai 3. luokan Vapaudenristin miekkoineen ja tammenlehvineen marraskuussa 1944. Kunniamerkkiesityksen perusteluissa todettiin, että Talvitien johtama komppania oli tuhonnut 37 vihollispanssaria sekä myötävaikuttanut viiden panssarivaunun
joutumiseen ehjänä suomalaisten haltuun.
Yksityisomistuksessa. - N. Eversti Georg-Eric Strömbergin kunniamerkkikiinnike,
jossa ensimmäisinä:
3. luokan Vapaudenristi miekkoineen rauhan ajan
ansioista (1957)
4. luokan Vapaudenristi miekkoineen (1943)
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki (1966)
Yksityisomistuksessa. - Osastonhoitaja Anna-Liisa Sutelan (o.s. Zilliacus) kunniamerkki- ja pienoiskunniamerkkikiinnikkeet, joissa ensimmäisinä:
2. luokan Vapaudenmitali
2. luokan Vapaudenmitali punaisine risteineen
Sodan 1939–1940 muistomitali
Sodan 1941–1945 muistomitali
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein
(1968)
Sotasairaalassa sairaanhoitajana toiminut Anna-Liisa Zilliacus sai 2. luokan Vapaudenmitali punaisine risteineen 1944. Kunniamerkkiesityksen perustelu oli: ”Suorittanut tehtävänsä hyvin.”
Yksityisomistuksessa.