Kunniamerkit ennen vuotta 1982
Vitriinissä esillä sotien aikana saadut kunniamerkit, sekä Mauno Koivistolle annetut ulkomaiset kunniamerkit ennen vuotta 1982.
Lue lisää
Suurmestarin kunniamerkit 1982
Tasavallan presidentti on myös suomalaisten ritarikuntien suurmestari. Näiden kolmen korkeimmat kunniamerkit esillä vitriinissä 2. Lisäksi Phän Karitsan ritarikunnan suurristi.
Pohjoismaiset kunniamerkit
Vitriinissä esillä Ruotsin, Norjan, Islannin ja Tanskan Mauno Koivistolle antamat kunniamerkit.
Eurooppalaisia kunniamerkkejä
Vitriinissä muualta Euroopasta annettuja kunniamerkkejä. Osa maista ei ole enää olemassa, kuten Neuvostoliitto ja osa kunniamerkeistä on annettu sekä entisestä että nykyisestä maasta, kuten Saksan tapauksessa.
Ulkomaisia ritarikuntien kunniamerkkejä
Vitriinissä esillä eurooppalaisia kunniamerkkejä sekä jordanialainen kunniamerkki että japanilainen suurnauha rintatähtineen.
Ulkomaisia ritarikuntien kunniamerkkejä
Mauno Koivistolle annettuja kunniamerkkejä Alankomaista, Espanjasta, Nepalista, Portugalista ja Luxemburgista.
Ulkomaisia ritarikuntia ja KOK
Annettuja kunniamerkkejä Italiasta, Unkarista, Puolasta ja Virosta. Lisäksi Kansainvälisen Olympiakomitean kultainen kunniamerkki. Mauno Koivisto on ainoa suomalainen jolle kyseessä oleva merkki on annettu.
Klikkaamalla haluamaasi vitriiniä, siirryt sen esittelyyn.
Mauno Koivisto sai ensimmäisen kunniamerkkinsä, 2. luokan Vapaudenmitalin, heinäkuussa 1944 1. Divisioonan jääkärikomppanian päällikön luutnantti Lauri Törnin esityksestä perusteluin, joissa todettiin, että Koivisto oli toiminut ”rohkeasti ja hyvällä tuloksella” pikakivääriampujana ”saaden runsaasti tappioita aikaan vihollisen rivistöissä”.
Pääministerinä
Ensimmäisellä pääministerikaudellaan 1968–1970 Koivisto vielä kieltäytyi työväenliikkeen perinteen mukaisesti vastaanottamasta valtiovierailujen yhteydessä annettavia ulkomaalaisia ritarikuntien kunniamerkkejä, mutta kun häneltä Suomen Pankin pääjohtajana tiedusteltiin vuonna 1970, ottaako hän vastaan Suomen Valkoisen Ruusun suurristin, hän katsoi, että virkamiehenä hänen oli vastattava myöntävästi. Tämän jälkeen hän otti vastaan myös ulkomaalaisia kunniamerkkejä.
Presidenttinä
Vuonna 1982 Koivistosta tuli ensimmäinen sosiaalidemokraattitaustainen tasavallan presidentti ja ritarikuntien suurmestari. Koiviston presidenttikauden ensimmäinen suuri kunniamerkkijako tapahtui jo helmikuussa 1982, koska Urho Kekkosen sairauden takia itsenäisyyspäivänä 1981 ei annettu kunniamerkkejä. Vuonna 1982 Koivisto antoi suomalaisille poikkeuksellisesti yli 11 000 kunniamerkkiä, koska sotilaita lukuun ottamatta kahden vuoden kunniamerkit tulivat jaettavaksi saman vuoden aikana. Koiviston poikkeuksellisiin kunniamerkkipäätöksiin kuului itsenäisyyspäivänä 1982 kenraaliluutnantti A. F. Airolle annettu Suomen Valkoisen Ruusun suurristi miekkoineen.
Suurmestarina
Ritarikuntien suurmestarina Koivisto tiukensi korkeimpien kunniamerkkien jakopolitiikkaa, mutta suomalaisille vuositasolla annettujen kunniamerkkien kokonaismäärät kasvoivat hänen kaudellaan. Annettujen Suomen Valkoisen Ruusun mitalien määrä kasvoi. Koivisto rationalisoi ritarikuntien hallintoa ja säännöstöä, mutta pitäytyi perinteissä ja teki vain hillittyjä muutoksia. Koiviston uudistuksiin kuuluivat hänen vuonna 1988 tekemänsä päätös, että suurmestarin puolisolla on aina Suomen Valkoisen Ruusun suurristi, ja Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin perustaminen 1993.
Veteraanit
Kun kansallista veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987, Koivisto päätti palkita Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla sellaisia henkilöitä, joilla oli rintamasotilas- tai rintamapalvelutunnus, mutta ei aiempaa Vapaudenristin, Suomen Valkoisen Ruusun tai Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkiä. Sotaveteraanien palkitseminen tällä mitalilla jatkui vuoden 1987 jälkeenkin.
Vapaudenristi
Koiviston merkittäviin suurmestarina tekemiin päätöksiin kuului Vapaudenristin ritarikunnan aktivointi vuonna 1989. Kekkonen oli vuonna 1960 keskeyttänyt Vapaudenristien antamisen rauhanajan ansioista, mutta Koiviston päätöksen jälkeen niitä on annettu säännöllisesti, mutta hyvin säästeliäästi maanpuolustustyössä ansioituneille.
Lisää aiheesta
Juhlajulkaisu
Klikkaamalla aukeaa juhlajulkaisu uuteen ikkunaan
Suurmestari Mauno Koivisto
Klikkaamalla siirryt Mauno Koiviston kauden esittelyyn
