Suomen ritarikuntien kunniamerkkien arvostus perustuu osaltaan niiden korkeaan kultasepäntaidolliseen ja materiaaliseen laatuun. Kunniamerkit valmistetaan edelleen pääosin käsityönä, vaikka sadan vuoden aikana eräät valmistustekniikat ovat yksinkertaistuneet. Monien muiden maiden kunniamerkeistä poiketen Suomen ritarikuntien rintatähdetkin ovat yhä hopeasta valmistettuja.
Aluksi Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ristit valmistettiin siten, että erillisinä kappaleina puristetut nousevat Suomen leijonat kiinnitettiin ristin sakaroiden väliin niiden tyvissä olevilla piikeillä, jotka jäivät keskelle ristin erillisen etu- ja takasivun väliin. Uusilla 1920-luvulla käyttöön otetuilla stansseilla ristin etu- ja takasivu saatiin kumpikin puristettua yhtenä kappaleena.
Myös Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan suurristien rintatähtien rakenne on pelkistynyt. Aiemmin rintatähden sakaroiden välissä olevat kullatut suomumaiset kappaleet kiinnitettiin rintatähden runkoon niittaamalla. Sen jälkeen, kun työkalut uusittiin 1990-luvulla, ”suomut” ovat puristuneet osaksi rintatähden runkoa.
Suomalaisen kunniamerkkivalmistuksen yrityshistoriallinen jatkumo ulottuu vuoteen 1919. Kunniamerkkien valmistuksen Suomessa aloitti vuonna 1919 kultasepänliike Lindman & Tillander, jonka nimi muuttui muotoon A. Tillander vuonna 1921. Tillanderien perheyritys oli pitkään Suomen ritarikuntien kunniamerkkien pääasiallinen toimittaja. Kunniamerkkien valmistusta varten Tillanderit perustivat 1941 yhtiön Oy Kunniamerkkitehdas – Ab Ordensfabriken, jonka nimi muutettiin 1946 muotoon Koruteollisuus Tillander Oy – Bijouteri Tillander Ab. Mitaleilla ja sotavuosien Vapaudenristeillä oli muitakin valmistajia, kuten Suomen Kultaseppä Oy ja A. Barck. Kultakeskus Oy valmisti jatkosodan aikana erän Vapaudenmitaleja ja sodan jälkeen Muistomitaleja inhimillisestä auliudesta.
Tillanderien yhtiöt saivat fuusion yhteydessä 1973 nimen Oy Tillander Ab. Rahapaja, joka oli toimittanut Suomen Valkoisen
Ruusun mitaleja vuodesta 1959, osti Oy Tillander Ab:n kunniamerkkituotannon vuonna 1993. Vuodesta 1995 alkaen Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkkejä ja ansioristejä toimitti myös Suomen Merkkikeskus Oy, jonka liiketoiminnan Rahapaja Oy osti vuonna 2002. Rahapajalta kunniamerkkituotanto siirtyi Kultakeskukselle vuonna 2011. Sporrong, joka oli valmistanut Vapaudenmitalit vuonna 1918, toimitti Suomen Leijonan ritarikunnan rinnassa kannettavia ristejä vuosina 2006–2016. Tämän jälkeen Kultakeskus Oy on ollut Suomen ritarikuntien kunniamerkkien ainoa valmistaja. Kultakeskus osti Sporrongin vuonna 2018. Suomen kunniamerkkien ensimmäiset kotelot olivat hyvin pelkistettyjä ja mustia. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurmestari, tasavallan presidentti Lauri Kr. Relander esitti 1926 toivomuksen, että ritarikunnan kunniamerkkejä varten valmistettaisiin ”nykyistä arvokkaampi ja taiteellisempi kotelo”. Käyttöön otettiinkin professori Carolus Lindbergin suunnittelema sininen kotelo, jonka kannessa on Suomen leijonavaakuna. Korkeimmat Vapaudenristit ryhdyttiin sotavuosina toimittamaan samanlaisessa kotelossa. 1940-luvun jälkipuolella Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kotelojen kanteen vaihdettiin ritarikunnan nimitunnus, heraldinen ruusu.
Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkien kotelot ovat aina olleet mustia. Niiden kannessa tunnuksena oli 75 vuoden ajan Suomen vaakunaleijona ilman kilpeä ja ruusuja. Pitkään koteloita toimittaneen Toijalan Kotelotehdas Oy:n tilalle uudeksi kotelotoimittajaksi tuli 2017 puolalainen Bugała. Samalla Suomen Leijonan ritarikunnan kotelojen tunnukseksi vaihdettiin ritarikunnan risti ja kotelojen perinteinen perusrakenne muuttui kovitetuista reunoista ja pehmustetusta kannesta muodostuvaksi. Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkien rauhanaikaisen jaon käynnistyttyä uudelleen niiden kanteen tunnukseksi tuli Vapaudenristi.
Kotelokäytännöt ovat vaihdelleet. Ritarikuntien rinnassa kannettavia kunniamerkkejä annettiin pitkään ulkomaalaisille koteloissa ja suomalaisille rasioissa, joissa ritarikuntien ansioristit ja Suomen Valkoisen Ruusun mitalit toimitetaan nykyäänkin. Ritarimerkit ryhdyttiin antamaan suomalaisillekin vuonna 2015 koteloissa, joiden kokoa suurennettiin niin, että myös pienoiskunniamerkki ja kunniamerkkitunnus tai nauhalaatta mahtuvat niihin.
Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen
Suomen korkeimman kunniamerkin valmistukseen tarvitaan kaikkiaan 427 erillistä osaa, jotka kaikki valmistetaan tarkkoja määritteitä noudattaen, korkeaa kultasepäntaitoa kunnioittaen. Suurristi ketjuineen sisältää itsessään 403 käsin viimeisteltyä erillistä osaa, suurristi nauhassa sisältää 6 ja rintatähti 18 erillistä osaa.
Materiaalin ja alkupalojen valmistus
Kunniamerkin valmistukseen tarvittava 925/000 hopea seostetaan puhtaasta hopeasta (1000 promillea) ja kuparista (75 promillea) sulatuskammiossa, josta jatkuvasulatteisesti tuotetaan hopealevyä. Oikeaan pitoisuuteen seostetusta levystä valssataan ja leikataan kunniamerkin valmistusta varten oikeaan mittaan eri osia varten tarvittavat metallirainat. Ne siirtyvät alkupalatuotantoon, jossa rainasta leikataan seuraavaa tuotantovaihetta varten tarvittavat alkupalat. Niissä on jo alustavasti osa ulkoreunojen hahmosta. Ketjussa olevien kierukkaornamenttien alkutyöstö tehdään valutekniikkaa käyttäen ja ketjun lenkit kierretään käsin oikeaan paksuuteen vedetystä hopealangasta. Ketjussa olevat uurretut välilenkit sorvataan yksittäin oikeaan muotoonsa.
Ristiosan valmistus
Leikatut alkupalat siirtyvät puristamoon työstöä varten. Muotoon leikatut alkupalat puristetaan lopulliseen muotoonsa noin 450 000 kilogramman puristusvoimalla, jolloin stanssiin kaiverretut muodot tallentuvat tarkasti yksityiskohtia myöten kunniamerkin muotoon. Tämän jälkeen lopulliseen muotoonsa puristetusta rististä sahataan ylimääräiset purseet reunoilta ja ristin sakaroihin tehdään läpisahaukset. Sahauksessa on olennaista, että se tehdään täysin suoraan, koska risti on kaksipuoleinen ja molempien puolien tulee olla virheettömiä. Ristin keskellä oleva keskikuvio puristetaan erikseen ja leikataan lopulliseen muotoonsa.
Puristuksen jälkeen ristin osat emaloidaan aidolla, tarkoin värimääritetyllä emalilla ja usean emalipolton jälkeen emaloidut osat hiotaan ja kiillotetaan käsin ennen ristin kokoonpanoa. Viimeistelyn jälkeen kaikki ristin osat kiillotetaan ja kullataan. Ristiin kiinnitetään hopealangasta taitettu riipuslenkki ja viimeistelty keskikuvio liimataan erityisellä metalliliimalla ristin keskelle. Tämän jälkeen ristiosa on valmis kiinnitettäväksi joko ketjuun tai ommeltuun ja mittaan leikattuun silkkinauhaan.
Suurristin ketjun valmistus
Suurristin ketju valmistetaan täysin käsityönä. Ketjun lenkeissä käytettävä lanka vedetään oikeaan paksuuteen ja lanka kierretään käsin lenkkimuotin ympärille, josta lenkit leikataan yksittäin irti. Lenkkejä on kahta kokoa ja molempia ketjuihin tulee 72 kappaletta. Uurretut lenkit sorvataan yksitellen muotoonsa hopeaputkesta ja näitä ketjuun tulee 106 kappaletta. Ketju kootaan liittämällä lenkit määrätyssä järjestyksissä toisiinsa ja juottamalla ne kiinni.
Ketjun kahdeksan havuristiä valmistetaan kukin puristetusta alkupalasta ja siihen juotettavista neljästä erillisestä osasta. Miehille annettavan ketjun keskimmäisten havuristien taakse juotetaan kiinnityspiikit ketjun kantamisen helpottamiseksi. Alimmaisen havuristin ripustuslenkki sahataan samasta aihiosta kuin itse havu.
Ketjun ornamenttikuvioiden pohjaosat valetaan ja viimeistellyn valuosan päälle kiinnitetään erikseen valmistetut emaloidut osat (2 kappaletta) ja pyöreä keskipiikki. Emaloidut osat niitataan yhteen keskipiikin avulla ja koko ornamenttiosa kootaan niittaamalla. Huolellisen kokoonpanon ja viimeistelyn jälkeen hopeinen ketju ja osat kullataan kauttaaltaan.
Rintatähden valmistus
Suurristin rintatähti sisältää 18 erillistä osaa. Näkyvin osa on hopeinen runko, joka valmistetaan samalla tavalla suurella puristusvoimalla puristaen kuin ristikin. Rintatähden keskellä oleva emaloitu keskiosa valmistetaan erikseen puristamalla tai tarkoin sorvaamalla yhdeksästä erillisestä osasta, joista kolme emaloidaan.
Rintatähden taustapuolelle juotetaan sorvattu kehikko keskiosan kiinnitystä varten sekä neulan saranat ja kiinnityslenkit. Kaikki osat kiillotetaan huolella käsin ja taustapuoli matataan.
