Tasavallan presidentti Urho Kekkonen teki valtiovierailun Ranskaan 1962. Tämän vierailun seurauksena Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjussa olevat hakaristit päätettiin vaihtaa. Muutoksen toteutti heraldikko Gustaf von Numers. Hänet palkittiin 1973 Pro Finlandia -mitalilla.
Tasavallan presidentti Kekkosen Ranskan-vierailu
Loka–marraskuussa 1962 tasavallan presidentti Kekkonen teki valtiovierailun Ranskaan. Tällä vierailulla hän antoi Suomen Valkoisen Ruusun suurristin presidentti Charles de Gaullelle. Reilua vuotta myöhemmin Kekkonen kirjoitti päiväkirjaansa, että ”de Gaulle pani ketjun takin alle arvatenkin koska hakaristi olisi näkynyt”. Kekkosen mukaan tästä saatiin aihe poistaa hakaristi ketjusta.
Hakaristiasiassa ei tapahtunut mitään heti Kekkosen Ranskan-valtiovierailun jälkeen. Keväällä 1963 Jugoslaviaan suuntautuneen valtiovierailun yhteydessä marsalkka Tito vastaanotti Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjuineen. Ketjun muutosasiaa ryhdyttiin käsittelemän vasta Kekkosen palattua Jugoslaviasta. Ennen kuin ketjumalli muuttui, hakaristiketjun saivat vierailuillaan Suomeen vielä Tunisian ja Tanganjikan presidentit.
Heraldikko Gustaf von Numers
Ritarikuntien hallitus antoi toukokuussa 1963 heraldikko Gustaf von Numersille (1912–1978) tehtäväksi suunnitella ketjuun uusi tunnus. Hän oli suunnitellut mm. Suomen kuntien vaakunat sekä Paasikiven ja Kekkosen vaakunat heidän tultuaan Ruotsin Serafiimiritarikunnan jäseniksi. Kekkonen oli esittänyt toivomuksen, että hän voisi jo itsenäisyyspäivänä 1963 kantaa uutta ketjua. Taiteilija kävi työhön raskain sydämin, koska hakaristin tyylikäs figuuri oli vuodesta 1918 lähtien kuulunut niin läheisesti yhteen vapaan Suomen ja sen itsenäisyystaistelun kanssa. Kesäkuun 4. päivään mennessä von Numers oli saanut valmiiksi viisi luonnosta.
Hannunvaakuna vai havuristi
Taiteilijan tavoitteena oli saada aikaan tunnus, joka eroaisi niin vähän kuin mahdollista hakarististä ja Gallen-Kallelan ideasta ja joka sulautuisi kokonaisuuteen suurempaa huomiota herättämättä. Tämä ehdotus oli kulmikas hannunvaakuna, joka esiintyy ketjuluonnoksissa kahdessa eri asennossa. Lisäksi esillä oli normaalimuotoinen hannunvaakuna sekä kaksi vesilehteen perustuvaa luonnosta. Luonnoksista parhaaksi todettiin kulmikas hannunvaakuna ja se päätettiin esitellä Kekkoselle. Ritarikuntien varakansleri Lönnrothin esityksestä von Numers piirsi lyhyessä ajassa vielä uuden ehdotuksen, joka oli havuristi. Sen Kekkonen hyväksyi esittelyssä syyskuussa 1963.
Vuodesta 1918 Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjussa ollut hakaristi vaihtui vuonna 1963 von Numersin suunnittelemaksi havuristiksi.
Ritarikunnan ohjesääntöä muutettiin siten, että ketjun todetaan muodostuvan 9 heraldisesta ruususta, ”jotka vuoroin ovat kiinnitetyt toisiinsa 9 kultaisella kuusenoksaristillä”. Heraldisessa terminologiassa tunnuksen nimeksi on vakiintunut havuristi. Ketjun aikaisemmin saaneille ulkomaalaisille vaihdettiin tapauskohtaisesti uusia ketjuja valtiovierailujen yhteydessä.
Vastaanotto
Uusi ketjumalli herätti varsin laajaa huomiota julkisuudessa tasavallan presidentti Kekkosen kannettua sitä ensimmäisen kerran itsenäisyyspäivänä 1963. Kriitikot esittivät arveluja siitä, oliko hakaristiä ollut välttämätöntä vaihtaa, koska sillä ei ollut mitään tekemistä toisen maailmansodan kanssa. Julkisuudessa kysyttiin myös, miksei hakaristejä oltu vaihdettu kultaisiin vaakunaleijoniin. Vaikka sen paremmin ritarikuntien hallituksen enemmistö kuin taiteilijakaan ei ollut kannattanut havuristiä, von Numers totesi lehtihaastattelussa käsitelleensä modernisti tätä hyvin kotimaista aihetta. Kokonaisuudessaan uusi ketju sai hyvän vastaanoton.
Lisätietoja
Suurmestari
Lue lisää
- Sunell, Ossi. Suomen Valkoisen Ruusun suurristin svastikaketju ja kenraali Charles de Gaulle. Suomen Sotilas 3/ 2009.
