Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb äitienpäiväjuhlassa 2024 onnittelemassa palkittuja äitejä. Kuva Samuli Miettinen MLL
Äitienpäivänä tasavallan presidentti palkitsee ansioituneita äitejä. Perinne alkoi vuonna 1946 Paasikiven ollessa SVR:n ja SL:n ritarikuntien suurmestari. Väestöliiton 1944 tekemästä ehdotuksesta syntyi äitienpäiväpalkitsemisen perinteemme, mutta taustalla oli useampia eri tekijöitä ja tapahtumia.
Äitien palkitseminen Vuoden 1918 sodan ensimmäisenä vuosipäivänä Mannerheim huomioi sotaorpoja 50.000 markalla. Tämä liittyy Mannerheimin lastensuojeluliiton perustamisjulistukseen 1920. Siinä Mannerheim korostaa lasten tarvetta huolenpitoon ja viittaa äitien eheyttävään merkitykseen kasvatustyössä sodanjälkeisessä Suomessa. Sodan jälleen runnoessa Suomea Mannerheim antoi äitienpäivänä 1942 kollektiivisesti kaikille Suomen äideille Vapaudenristin. Ulkonaiseksi tunnukseksi sitä koskeva Ylipäällikön päiväkäsky Suomen äideille sijoitettiin kirkkoihin. Tunnustus annettiin kunnioituksenosoituksena äitien pyyteettömästä työstä isänmaan hyväksi, myös kasvatuksen saralla.
Tunnustusta kasvatustyöstä kunniamerkillä vuodesta 1946
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitaleita kultaristein äitienpäiväjuhlassa 2017. Kuva Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Palkitseminen äitien ansiokkaasta kasvatustyöstä muotoutui preisdentti Paasikiven aikana. Väestöliiton tekemä ehdotus äitien palkitsemisesta kunniamerkillä toteutui juhannuksena 1946. Itse kunniamerkit luovutettiin Väestöliiton järjestämässä valtakunnallisen Kodin viikon päätöstilaisuudessa. Palkittuna oli yhdeksän äitiä. Seuraavan kerran ansioituneita äitejä palkittiin kunniamerkillä vuonna 1948. Sen jälkeen tasavallan presidentti on antanut kunniamerkkejä ansioituneille äideille vuosittain. Käsityksen palkituista äideistä saa Ritarikuntien luettelosta Palkitut äidit – Belönade mödrar 1946- . Äideistä on kerrottu nimi, titteli (usein emäntä, sittemmin perheenäiti) ja kotipaikka. Kuhunkin vuoteen on lisätty ryhmäkuva kun sellainen on ollut saatavilla. Palkittuja äitejä on kaikenkaikkiaan miltei 2200. Keskiarvona on vuosittain palkittu liki kolmekymmentä äitiä.
Äitienpäivän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr) 
Tasavallan presidentin äitienpäivänä antama kunniamerkki ansioituneille äideille on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr). Kunniamerkki kuuluu Suomen vanhimpaan kunniamerkkiperheeseen, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikuntaan. Pyöreässä hopeisessa mitalissa on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan tunnus. Risti ruusukkeineen on kullanvärinen. Nauhan väri on sininen, kuten muissakin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkeissä. Mitalia kannetaan vasemmassa rintamuksessa. Kunniakirjat toimitetaan ritarikunnan kunniakirjakansissa. Ensimmäisenä vuotena annettu kunniamerkki oli Suomen Valkoisen Ruusun ansiomerkki, joka siihen aikaan oli varattu naisten palkitsemiseen. Parina seuraavana vuonna käytäntö vaihteli. Äideille annettiin Suomen Valkoisen Ruusun ansiomerkkiä, I luokan mitalia kultaristein tai I luokan mitalia. Vuonna 1953 kunniamerkiksi vakiintui Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein.
Äitien juhlaa
Palkittaville äideille järjestetään äitienpäivän juhla. Se antaa palkittaville äideille mahdollisuuden osallistua ainutkertaiseen tilaisuuteen jossa he tapaavat valtionpäämiehen ja muuta valtion ylintä johtoa sekä olla mukana perinteisessä yhteisvalokuvassa, saatu kunniamerkki kiinnitettynä rintamukseen. Kunniamerkkien jakaminen yksittäin henkilökohtaisessa kohtaamisessa on todettu toimivaksi ja arvokkaaksi toimintamalliksi. Kunniamerkkien luovuttaminen liitettiin jo alusta Väestöliiton järjestämiin äitienpäiväjuhliin. Väestöliiton äitienpäiväjuhlaperinne sai vuonna 1966 valtiollista ulottuvuutta sosiaali- ja terveysministeriön ryhtyessä isännöimään valtakunnallista äitienpäiväjuhlaa. Miltei jokaisena vuonna tasavallan presidentti on kunnioittanut juhlia läsnäolollaan.
Tasvallan presidentti Mauno Koivisto onnittelee palkittuja äitejä 1993. Kuva Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Vuonna 1993 Mannerheimin Lastensuojeluliitto otti vastaan käytännön järjestelyvastuun. Silloin tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto kunnioittivat läsnäolollaan äitienpäiväjuhlaa. Vuonna 2020 sata vuotta täyttänyt Mannerheimin Lastensuojeluliitto on hoitanut järjestelyjä miltei 30 vuotta.
Äitienpäiväperinteen alkuperästä
Yhdysvaltalainen Anna Jarvis (1864-1948) on äitienpäiväperinteen alullepanija. Hän toivoi että yhteiskunta huomioisi äitien kasvatuspanoksen. Äitienpäiväliike sai Yhdysvaltain kongressin 1914 julistamaan toukokuun 8. päivän äitien juhlaksi. Suomessa alettiin viettää äitienpäivää neljä vuotta myöhemmin, ja 1920-luvulla Mannerheimin Lastensuojeluliitto levitti traditiota maaseudulla. Vuonna 1947 valtioneuvosto julisti äitienpäivän viralliseksi liputuspäiväksi, mitä se yhä tänään on.
Tasavallan presidentti ja rouva Paasikivi vastaanottamassa kukkatervehdystä tullessaan 1946 äitien ensimmäisten palkitsemistilaisuuteen. Kuva Väestöliitto
Äitien palkitsemisen perusteista Äiti, joka on ansioitunut lasten ja nuorten esimerkillisenä kasvattajana, kantanut yhteisvastuuta sekä tukenut perhe-elämää ja vanhemmuutta voidaan palkita niin kutsutulla ”äitienpäivämitalilla”, eli Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalilla kultaristein (SVR M I kr). Ne äidit, joita palkitaan äitienpäivänä on pyritty löytämään niin ansiotyössä käyvien äitien parista kuin yksinhuoltajista ja maaseudun emännistä alaikärajan ollessa 40 vuotta. Huomion kohteena ovat myös olleet esimerkiksi kielivähemmistöjen edustajat kuten saamelaiset sekä maahanmuuttajat mutta myös erityislasten äidit. Lasten lukumäärää ei ole pidetty yksinomaan määräävänä perusteena palkitsemiselle. Biologisten äitien lisäksi myös adoptioäitejä ja sijaisäitejä voidaan ehdottaa palkittaviksi. Äitienpäivänä annettavat kunniamerkit valtakunnallisine äitienpäiväjuhlineen ovat valtiovallan tunnustus äideille lasten ja nuorten ansiokkaasta kasvatustyöstä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö onnittelee palkittuja äitejä äitienpäivänä 2013.
Kuva Mannerheimin Lastensuojeluliitto/Matti Matikainen
