Jyväskylän yliopiston rehtori ja puheviestinnän professori Aino Sallinen toimi Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien hallituksessa yhteensä kaksikymmentä vuotta. Hän toimi hallituksen jäsenenä vuosina 1997–2004 ja ensimmäisenä naispuolisena kanslerina 2005–2016. Vuonna 2016 kansleri Sallinen analysoi pitkän kokemuksensa pohjalta Suomen ritarikuntalaitoksen yhteiskunnallista merkitystä ja tulevaisuuden haasteita.
Ritarikunnan hallituksen kokous 15. maaliskuuta 2013. Hallituksesta kuvassa vasemmalta Jussi Nuorteva, varakansleri Pertti Torstila, kansleri Aino Sallinen, jäsenet Ari Puheloinen ja Kari Jordan.
Kunniamerkit demokraattisessa tasavallassa
Kunniamerkki-instituutio on olennainen osa suomalaista poliittis-historiallista kulttuuria, valtiollista identiteettiä ja kansallista eetosta. Järjestelmä noudattaa tuhatvuotista eurooppalaista traditiota, jonka mukaan hallitsijoilla on tapana antaa huomionosoituksia kansalaisilleen.
Elinvoimaisena ja arvostettuna säilynyt sekä erityisesti oman maan kansalaisille suunnattu palkitsemiskäytäntö on nykyisessä laajuudessaan ja muodossaan moniin muihin maihin verrattuna harvinainen.
Järjestelmä on luotu kansainvälisiä vaikutteita suodattaen tasavaltalaisiin oloihin, minkä takia suomalaisella kunniamerkkiorganisaatiolla on likeinen yhteys demokraattisiin arvoihin ja demokraattiseen yhteiskuntaan. Demokraattisella järjestelmällä taas on sekä hyvinvointia että kilpailukykyä vahvistava vaikutus, jota arvonannon ja kiitollisuuden osoitukset tukevat. Tunnustuksen merkitys korostuu julkisella sektorilla, jossa palkitsemismuodot ovat pääasiassa immateriaalisia ja rajatumpia kuin yksityisellä sektorilla käytettävät taloudelliset insentiivit.
Kansalaisten palkitseminen laajasti yhteiskunnassa
Erilaiset kunniamerkkiluokat antavat mahdollisuuden palkita kansalaisia laaja-alaisesti kaikki kansanosat ja eritasoiset työtehtävät huomioon ottaen.
[…] Jotta palkitsemisen piiriin saataisiin kansalaisia mahdollisimman monipuolisesti ja jotta vältettäisiin inflatorinen vaikutus, erityisesti korkeimpien merkkien antamisessa on noudatettu lisääntyvästi pidättyvyyttä, mutta toisaalta pyritty nostamaan naisten osuutta. Kokonaisuudessaan merkkien määrää on vähennetty.
Kansanvaltaisen ja tasa-arvoa korostavan luonteensa ansiosta järjestelmä vahvistaa koheesiota yhteiskunnassa. Kunniamerkkilaitos ei ole sääty-yhteiskunnan relikti toisin kuin silloin tällöin nousevassa kritiikissä kärjekkäästi väitetään.
Palkitsemisen merkitys organisaatioissa
Koska dekoroinnilla on aina myös yhteisöllinen ulottuvuus, sillä on huomattava merkitys työyhteisöjen toiminnan kannalta. Sen lisäksi, että julkinen tunnustus vahvistaa yksilön ammatillista identiteettiä yhteisiä tavoitteita edistäneen työn tultua huomatuksi, palkitseminen on organisaation kannalta maineteko.
Ollessaan osa organisaatiokulttuuria se osoittaa johdon kyvykkyyttä toimia työyhteisön hyväksi. Näkökulmasta on tullut entistä keskeisempi työpaineiden sekä osaamis- ja tuloksellisuusvaatimusten noustessa. Nykyinen kunniamerkkijärjestelmä on osoittanut vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen toimivuutensa.
Kunniamerkkien tulevaisuudesta
Kun vielä palkitsemisen arvopohjaa on kirkastettu ja prosesseja suoraviivaistettu, järjestelmällä on hyvät mahdollisuudet toimia myös tulevaisuudessa. Järjestelmän säilyminen on arvokasta jo yksinomaan demokraattisen kehityksen takia. Palkitsemiskäytäntöjen tulee kuitenkin seurata yhteiskunnan kehitystä ja heijastaa siinä tapahtuvia muutoksia, mutta uudistusten on oltava maltillisia ja arvokkaita perinteitä kunnioittavia. Huomattavia muutoksia aiheuttavat lähiaikoina isot rakenne- ja hallintoreformit sekä monikulttuurisuuden nopea lisääntyminen. Perinteisin osa kunniamerkkilaitosta on laadittu varsin homogeenisen kansallisen kulttuurin tarpeisiin, mutta globalisaatio sekä lisääntyvä ja monimuotoistuva kansainvälisyys edellyttävät myös ritarikunnilta yhteiskunnallisen kehityksen huomioon ottamista.
Paras tae kunniamerkkijärjestelmän arvostuksen säilymiseksi on laadukas työ kaikissa merkkien antamisen vaiheissa. Tarvitaan vankkaa arvopohjaa, halua kunnioittaa perinteitä ja herkkyyttä tulkita yhteiskunnallisia muutosvirtauksia. Taustalla vaikuttavat kulloisenkin suurmestarin linjaukset. Huolellisesti hoidettuna kunniamerkkilaitos tarjoaa tasavallan presidentille arvokkaan välineen osaksi johtajuutta.
Lisätietoja
Suurmestari
