Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain 27.4. Vuonna 2015 tasavallan presidentti ryhtyi huomioimaan aiemmin palkitsematta jääneitä sotiemme veteraaneja n.k. ”veteraanimitalilla”, eli Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla (SVR M I) juuri kansallisena veteraanipäivänä. Aiemmin palkitsematta jääneitä veteraaneja etsittäessä huomioitiin myös ulkosuomalaiset. Tähän päivään saakka näin palkittuja on kertynyt yli 10.000. Palkitut on koottu seuraavaan rekisteriin:
Palkitut sotiemme veteraanit 2015-2020 – Belönade veteraner från våra krig 2015-2020.
Sotiemme veteraanit ovat rekisterissä aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan. Nimen ohella rekisteristä löytyy muun muassa on palkitun kotipaikka sekä palkitsemispäivämäärä. Rekisteri on suomen- ja ruotsinkielinen.
Palkittuja sotiemme veteraaneja kansallisen veteraanipäivän juhlassa 2016. Kuva Markku Seppä
Kansallinen veteraanipäivän taustaa
Lapin sota oli Suomen toisen maailmansodan loppunäytös. Sitä ennen maamme oli joutunut taistelemaan itsenäisyytensä säilyttämiseksi kahdessa sodassa. Lapin sota päättyi 27.4.1945. Sotiemme veteraanien juhlapäiväksi on otettu tämä sodan päättymisen päivä. Vuodesta 1987 alkaen on Suomessa vuosittain vietetty kansallista veteraanipäivää. Lisää aiheesta kirjassa Sotiemme veteraanien päivä. 
Sotiemme veteraanien palkitseminen kansallisena veteraanipäivänä
Veteraanijärjestöissä oli kiinnitetty huomiota siihen, että sota-ajan laajasta palkitsemisesta huolimatta monet sotiin osallistuneista noin 600 000 suomalaisesta ja ulkosuomalaisesta miehestä ja 100 000 naisesta olivat jääneet vaille julkista valtiollista tunnustusta. Monen veteraanin sotataipale oli jatkunut jopa vuosien ajan. Ensimmäisenä kansallisena veteraanipäivänä 1987 tasavallan presidentti Mauno Koivisto kiinnitti huomioita niihin sotiemme veteraaneihin, joilla ei ollut sotien muistomitalien lisäksi muita kunniamerkkejä. Näitä palkitsematta jääneitä veteraaneja palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla (SVR M I). Tästä tehtiin palkitsemiskäytäntö itsenäisyyspäivän yhteyteen. Käytäntö jatkui Ahtisaaren ja Halosen presidenttikausilla, mutta se tavoitti kuitenkin vain pienen osan palkitsematta jääneistä.
Tasavallan presidentti Suli Niinistö puolisoineen keskustelee palkittujen veteraanien kanssa kansallisen veteraanipäivän juhlassa 2016. Kuva Markku Seppä
Ritarikuntien suurmestariksi 2012 tultuaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi syksyllä 2014 Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien hallituksen esityksen, jonka mukaan vuosina 2015–2017 pyrittäisiin palkitsemaan kaikki kunniamerkittä jääneet sotiemme veteraanit – miehet ja naiset. Näin tasavallan presidentti Sauli Niinistön aloitteesta sotiemme veteraanien palkitseminen nostettiin esille erityisellä tavalla. Ritarikuntien ohella työhön osallistuivat kaikki valtakunnalliset veteraanijärjestöt: Suomen Sotaveteraaniliitto ry; Sotainvalidien Veljesliitto ry sekä Rintamaveteraaniliitto ry. Sosiaali- ja terveysministeriö toimi esittävänä ministeriönä. Ehdotus palkittavasta sotiemme veteraanista tehtiin Ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella paikallisille veteraanijärjestöille. Lomakkeesta piti käydä ilmi:
- että ehdotettavalle henkilölle oli myönnetty rintamasotilastunnus tai rintamapalvelutunnus
- ettei henkilöllä ollut aiempia Vapaudenristin, Suomen Valkoisen Ruusun tai Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä ja ettei
- edesmennyttä sotiemme veteraania voinut ehdottaa
Ehdotukset kerättiin valtakunnallisiin veteraanijärjestöihin joista ne Sosiaali- ja terveysministeriön kautta lähetettiiin Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnille. Kaikkien valmistelujen jälkeen ne päätyivät suurmestarin eli tasavallan presidentin hyväksyttäviksi. Ritarikunnat valmistelivat tämän jälkeen kunniamerkit ja kunniakirjat itse palkitsemistilaisuuksia varten.
Niin kutsuttuja ”veteraanimitaleita” odottamassa saajiaan kansallisen veteraanipäivän juhlassa 2016. Kuva Markku Seppä
Järjestelyvastuu kansallisen veteraanipäivän juhlissa oli paikallisilla toimijoilla. Valtakunnallista kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaa tasavallan presidentti puolisoineen kunnioittivat läsnäolollaan.
Sotiemme veteraanien juhlaa
Vuonna 2015 sotiemme veteraanien palkitseminen tapahtui ensimmäistä kertaa omana päivänään, kansallisena veteraanipäivänä 27. huhtikuuta. Aiemmin palkitsematta jääneitä veteraaneja jotka nyt saivat SVR:n I luokan mitalin oli 1802. Hanke sai ansaittua huomiota ja työ jatkui. Vuonna 2016 annettiin 3557 veteraanimitalia. Vuonna 2017 keskityttiin löytämään palkitsematta jääneet ulkosuomalaiset. Hanketta päätettiin jatkaa vielä vuosina 2018–2019. Vuonna 2020 voitiin todeta, että suurin osa palkitsematta jääneistä sotiemme veteraaneista oli löydetty ja palkittu.
Tasavallan presidentti antamassa veteraanimitaleita kolmelle sotiemme veteraanille Suomen suurlähetystössä Tukholmassa talvisodan vuosipäivänä 13.3.2017 kruunuprinsessa Victorian kunnioittaessa seremoniaa läsnäolollaan. Kuva Helena Andersson, Suomen Tukholman-suurlähetystö
Eräs tähtihetkistä hankkeessa lienee muun muassa ollut, että tasavallan presidentti henkilökohtaisesti muisti myös ulkosuomalaisia. Talvisodan päättymisen vuosipäivänä 13.3.2017 presidentti Sauli Niinistö matkusti Tukholmaan osallistuakseen ruotsalaisten vapaaehtoisten juhlaan. Presidentti Niinistö laski seppeleen muistomerkille Suomi-puistossa. Tukholman suurlähetystössä järjestetyllä vastaanotolla presidentti Niinistö piti vapaaehtoisille ja muille veteraaneille kiitospuheen, jonka voi lukea oheisesta linkistä (ruotsiksi).
Tasavallan Presidentin ja veteraanien seppeleet kantajineen Suomi-puiston muistomerkillä Tukholmassa talvisodan päättymispäivänä 13.3.2017. Kuva Helena Andersson, Suomen Tukholman-suurlähetystö
Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestarina tasavallan presidentti antoi henkilökohtaisesti Suomen Valkoisen Ruusun mitalin I luokan mitaleja Tukholman alueella asuville sotiemme veteraaneille.
Vuonna 2015-2020 toteutetun hankkeen tuloksena yli 10.100 naiselle ja miehelle on voitu luovuttaa veteraanimitali. Elossa olevat sotiemme veteraanit jotka vielä tämänkin jälkeen jääneet palkitsematta on pyritty löytämään ja palkitsemaan suurmestarin toimesta. Esimerkkinä tästä on suurmestarin esittelyssä ennen kansallista veteraanipäivää 2021 palkittu sotiemme veteraani.
Sotiemme veteraani Taavi Kaups Ester-puolisoineen kädessään tasavallan presidentin antama SVR M I kotelossaan Chicagon kodissaan 28.4.2021. Kuva UM
”Veteraanimitali” eli Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali (SVR M I)
Tasavallan presidentin aiemmin palkitsematta jääneille sotiemme veteraaneille antama kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali (SVR M I). Kunniamerkki kuuluu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikuntaan. Se on taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema, kuten kaikki muutkin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkit. Pyöreässä hopeisessa mitalissa on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan tunnus eli risti jonka keskellä on ruusuke. Tätä niin kutsuttua veteraanimitalia kannetaan ritarikunnan läikehtivän sinisessä nauhassa, kuten kaikkia muitakin ritarikunnan kunniamerkkejä. Mitali on kiinnitetty valmiiksi nauhaansa, ja sitä kannetaan vasemmasssa rintamuksessa. Kunniamerkkiin kuuluu kunniakirja Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien tunnuksella varustetuissa kansissa. Kansallinen veteraanipäivä on valtiovallan tunnustus maamme itsenäisyyden puolustajille.
Iloisia palkittuja sotiemme veteraaneja kansallisen veteraanipäivän juhlassa 2016. Kuva Markku Seppä
