Sotiemme 1939-1944 aikana Suomenlahdelle ja muille merenkulun kannalta tärkeille alueille laskettiin kymmeniätuhansia merimiinoja tai raivausesteitä.
Sotiemme jälkeen syksyllä 1944 näitä ryhdyttiin raivaamaan. Raivaajia oli enimmillään. 2.300 henkilöä. Näissä operaatiossa kaatui miltei 30 ja haavoittui vielä useampi merisotilas.
Tasavallan presidentti päätti huomioida miinanraivaajaveteraaneja valtiollisella kunniamerkillä. Heitä on palkittu Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla (SVR M I).
SVR/SL:n kanslian selvitystyön ansiosta yhä elossa olevia palkitsematta jääneitä löytyi lähes 100. Palkitut on koottu seuraavaan luetteloon:
27.4.2022 Miinanraivaajaveteraanit – Minröjningsveteranerna 27.4.2022.
Miinanraivaajaveteraanit ovat aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan. Nimen ohella luettelosta löytyy muun muassa palkitun kotipaikka sekä palkitsemispäivämäärä. Luettelo on suomen- ja ruotsinkielinen.
Miinan sytytintä poistetaan. Kuva SA-kuva
Sodanjälkeinen miinanraivaus 1944-1952
Toisen maailmansodan aikana Suomen aluevesille laskettiin yli 60.000 miinaa tai raivausestettä kolmen sotaakäyvän valtion toimesta (Suomi, Saksa ja Neuvostoliitto.) Tunnetuinta lienee Naissaaresta Virossa Hankoniemeen Suomessa lasketut miinat jotka vähensivät Punaisen laivaston toimintaa Suomenlahdella. Etenkin ajatellen sitä, että Suomi sodan aikana oli riippuvainen vilja-avusta meriteitse, laivaliikenteen toimiminen oli elintärkeää. Pohjois-Suomessa miinoja jouduttiin myös raivaamaan merkittävissä määrin.
Syksyn 1944 aikana suoritettiin kiireelliset raivaustyöt varsinaisen raivaustehtävän käynnistämiseksi. Liittoutuneiden valvontakomission antama määräys kenraali Zdanovin allekirjoittamassa muodossa oli seuraava: ”Suomen raivaajalaivaston vahvuuden tulee olla toukokuun 1. päivään 1945 mennessä vähintään 200 raivaajaa (alusta) ja raivaajamoottorivenettä täydellisesti miehitetyllä koulutetulla henkilökunnalla ja varustettuna raivauskalustolla sarvi- ja magneettimiinojen raivausta varten.”
Parhaimmillaan Suomen raivaajalaivasto oli 2.300 henkilön vahvuinen. Menetyksiltä ei säästytty. Operaatioissa kaatui 28 ja haavoittui 35 merisotilasta. Koko sodanjälkeisessä raivaustoiminnassa menetettiin yhteensä kymmenen moottoriveneluokan raivaajaa ja viittavenettä. Tämän lisäksi yhdeksän alusta vaurioitui vakavasti, useita kymmeniä lievästi.
Operaatiota jatkettiin aina vuoteen 1950 saakka merialueilla ja Pohjois-Suomessa vuoteen 1952 saakka. Silloin miinat ja raivausesteet oli saatu poistettua.
Miinanraivauskalustoa lasketaan mereen. Kuva SA-kuva
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali (SVR M I)
Tasavallan presidentin aiemmin palkitsematta jääneille miinanraivaajaveteraaneille antama kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali (SVR M I).
Mitalin on suunnitellut taiteilija Akseli Gallen-Kallela, kuten hän on suunnitellut kaikki muutkin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkit. Pyöreän hopeisen mitalin etupuolta koristaa Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan tunnus eli risti jonka keskellä on ruusuke. Mitalia kannetaan ritarikunnan läikehtivän sinisessä nauhassa, kuten muitakin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkkejä. Mitali on kiinnitetty valmiiksi nauhaansa. Nauhassa olevan kaksoisneulan ansiosta se voidaan kiinnittää paikalleen vasempaan rintamukseen. Kunniamerkkin mukana tulee kunniakirja Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien tunnuksella varustetuissa kansissa.
Palktseminen
Vuonna 1993 miinanraivaajille annettiin puolustusministerin esityksestä tarkoitusta varten luotu miinanraivaajamitali. Se voitiin antaa miinanraivaustehtävissä Suomenlahdella ja Pohjois-Suomessa vuosina 1944-1952 tehdyn työn tunnustukseksi. Mitali annettiin henkilölle, joka oli todistettavasti palvellut virallisessa miinanraivausorganisaatiossa taikka sitä edeltäneessä raivaus- tai pioneeriyksikössä Suomenlahdella vuosina 1944-1950 tai Pohjois-Suomessa 1944-1952.
Luettelo miinanraivaajista tehtiin 1996 ja 2003. Viimeksi mainittu sisältää noin 1.600 henkilön nimitiedot. Näitten pohjalta SVR/SL:n ritarikunnat esitti tasavallan presidentille, että miinanraivaajaveteraaneja voitaisiin palkita. Tasavallan presidentti päättikin palkita miinanraivaajaveteraaneja tällä tavalla, luovutustilaisuuksien ollessa 15.5.2022.
Lisätietoja
Linkkejä
